Kestävyystietojen sokea piste: Miksi monet yritykset eivät edes näe ongelmaa?

Kestävyystiedon suurin haaste ei ole tiedon kerääminen vaan sen luominen. Monet yritykset kamppailevat raportoinnin kanssa siksi, että ne eivät ole koskaan pysähtyneet kysymään: Mistä nämä tiedot oikeastaan ovat peräisin? Kuka on vastuussa sen tuottamisesta?

Vastuun pullonkaula: Järjestelmä, joka on rakennettu epäonnistumaan

Useimmissa yrityksissä kestävyystietojen hallintaa käsitellään keskitettynä tehtävänä, joka annetaan ESG-tiimin, sääntöjen noudattamisesta vastaavan henkilön tai yrityksen kestävän kehityksen johtajan tehtäväksi. Näiden henkilöiden odotetaan keräävän tietoja toimittajilta, tarkistavan niiden paikkansapitävyyden ja varmistavan CSRD:n, CSDDD:n ja kasvihuonekaasuprotokollan kaltaisten säännösten noudattamisen.

Mutta tämä malli ei ole skaalautuva, koska:

• Tietoa ei ole olemassa ennen kuin se on mitattu: Monet toimittajat eivät yksinkertaisesti seuraa ostajien tarvitsemia kestävyysmittareita. Jos tietoja ei tuoteta niiden lähteellä, ei ole mitään mielekästä kerättävää.
• Yksi henkilö ei voi tehdä kaikkea: Kestävän kehityksen tiimit ovat usein pieniä, ja toimitusketjut ovat laajoja. Jos koko ESG-raportoinnin taakka lankeaa yhdelle osastolle, pullonkaulat ovat väistämättömiä.
• Hajallaan olevat, epätäydelliset tiedot johtavat huonoihin päätöksiin: Ilman jäsenneltyä järjestelmää, jossa toimittajat otetaan mukaan tietojen luomiseen, organisaatiot joutuvat turvautumaan arvioihin, itse ilmoittamiinsa lukuihin tai kolmannen osapuolen oletuksiin, joista mikään ei tarjoa todellista avoimuutta.

Ratkaisu: Tiedonkeruu yhteiseksi mutta eriytetyksi vastuuksi.

Yritysten, jotka suhtautuvat kestävään kehitykseen vakavasti, on siirryttävä perinteisistä raportointimalleista eteenpäin ja alettava käsitellä tietojen luomista yhteisenä ponnistuksena. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Toimittajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen: Sen sijaan, että yritykset vain pyytävät tietoja, niiden on annettava toimittajille mahdollisuus tuottaa ja jäsentää kestävyystietoja niiden lähteellä.
• Tietojen työnkulkujen automatisointi: Yritysten tulisi käyttää alustoja, jotka automatisoivat kestävyyttä koskevien tietojen luomisen ja keräämisen, sen sijaan, että ne luottavat sähköposteihin, laskentataulukoihin ja manuaalisiin prosesseihin.
• Hajautettu vastuu + kollektiivinen toiminta: ESG-raportoinnin tulisi olla koko toimitusketjun laajuinen ponnistus, ei vain yrityksen sisäinen toiminto. Kun tavarantoimittajille annetaan välineet seurata ja jakaa kestävyyssuorituksiaan, vaatimusten noudattamisesta tulee vaivatonta.

Ajattelutavan muutos, joka muuttaa kaiken

Monet organisaatiot kamppailevat ESG-raportoinnin kanssa, ei siksi, että niillä ei ole oikeita keruuvälineitä, vaan siksi, että ne eivät ole koskaan ajatelleet tietojen luomista yhteisenä vastuuna.

Yritykset, jotka tunnistavat tämän sokean pisteen nyt, rakentavat tulevaisuudessa läpinäkyviä, tehokkaita ja kestäviä toimitusketjuja. Ne, jotka eivät sitä tee, jatkavat puuttuvien tietojen jahtaamista ymmärtämättä koskaan, että todellinen ongelma ei ole koskaan ollut tietojen kerääminen vaan niiden luominen.

Kirjoittaja: Sami Tornikoski
Head of Sustainability, ImpactOS

Etkö tiedä mistä aloittaa? Me opastamme sinua.

Ensimmäinen askel on kestävän kehityksen tiedon todellisen haasteen ymmärtäminen.

Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, mikä on oikea tie yrityksellesi.