Putoaako pk-sektori kelkasta EU:n vaatimusten kiristyessä – alle yksi kymmenestä yrityksestä laskee päästönsä

Pk-sektorin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on yli 40 %, ja sen osuus kaikista yritysten tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä yli 60 %. Näitä ei voida jättää paitsioon ilmastonmuutoksen torjunnan eikä Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden ja kansantalouden näkökulmasta. Helpompia ratkaisuja on tarjottava nopeasti.

Kouluttaessani pk-yrityksiä päästölaskennasta yhä useammin osallistujat sanovat päästölaskennan syyksi asiakkaiden vaatimukset. Osuuspankin teettämässä tutkimuksessa 83% suurista yrityksistä kokee painetta tiukentaa tai uudistaa koko alihankintaketjun vaatimuksia. Painetta tulee joka suunnalta, mutta kentällä tapahtuu aivan liian vähän.

Vastuullisuudessa on siirrytty lain velvoitteiden täyttämisestä ja kuluttajien rauhoittelusta liiketoiminnan kovaan ytimeen: myynti ja alihankinta ovat kovimman paineen alla. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 43 % oli jo vaihtanut toimittajiaan vastuullisuus vaatimusten vuoksi. Tämä kohdistuu nimenomaan PK -yrityksiin.

Tuleva EU-regulaatio ajaa kaikenkokoiset yritykset mittaamaan ja raportoimaan kasvihuonekaasupäästöistä entistä tarkemmin. Pienemmiltäkin yrityksiltä odotetaan päästölaskentaa, jotta isommat yritykset voivat raportoida koko toimitusketjun päästöistä vaatimusten mukaisesti ja tukea toimittajiensa työtä päästöjen vähentämiseksi.

Finnwatchin tuore selvitys toteaa, kuinka pk-yrityksiltä puuttuvat sopivat työkalut päästöjen laskentaan. Lisäksi ymmärrys päästövähennysten vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan kaipaa parannusta.

Yritysten päästövähennysten taloudelliset vaikutukset ovat edelleen huonosti tiedossa ja käytettävissä olevat työkalut päästöjen laskentaan ja seurantaan tarjoavat vähän helpotusta asiaan.

Euromääräiset vaikutukset ja niiden seuranta päästöjen vähentämiseen tähtäävissä toimenpiteissä ja investoinneissa pitää tuoda voimakkaammin esille osana laskentaa. Yritysten on vaikea muuttaa käsitystään vastuullisuudesta kulueränä ja nähdä toimet kannattavana investointina, kunnes todistusaineistoa positiivisista talousvaikutuksista löytyy tarpeeksi selkeässä ja uskottavassa muodossa.

Suomalaisista pk-yrityksistä 92 % pitää vastuullisuutta erittäin tai melko tärkeänä. Silti harvempi kuin joka kymmenes yritys tekee uskottavaa raportointia. Kuluttajien avuksi on tulossa EU:n valmisteilla oleva viherpesudirektiivi, joka rajaa yritysten markkinoinnissa käyttämien vihreiden väittämien käyttöä, sekä vaatii luotettavampaa laskentaa niiden taustalle.

Olen ollut yhteydessä useisiin Suomessa sähköä myyviin yrityksiin ja kädenväännöstä huolimatta useat näistä eivät suostu antamaan myymiensä sähkötuotteiden päästökertoimia. Asiakas joutuu tekemään valinnan hinnan ja epämääräisten ympäristöväittämien varassa, jos vihreänä markkinoitu sähkö on vailla uskottavia lukuja, joilla väittämät voidaan osoittaa todeksi.

Miten asiaa voidaan parantaa, miten kotimaisen pk-sektorin kilpailukyky voidaan nostaa maailman kärkeen?

Omasta kokemuksesta kaksi tärkeintä tekijää ovat:

  1. Päästökertoimet saatava kaikkien käyttöön

Kaikki yritykset käyttävät energiaa, ostavat tai valmistavat tavaroita ja kaikesta syntyy päästöjä. Jotta käytetyn sähkön määrä saadaan laskettua hiilidioksidiekvivalenteiksi, tarvitaan oikeat päästökertoimet.

On olemassa julkisesti saatavia päästökertoimia, kuten Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen päästökerroin. Se voi poiketa huomattavasti todellisuudesta, jos yritys käyttää 100 % uusiutuvaa sähköä. Tarkkoja päästökertoimia on vaikea saada, ja ne ovat usein maksumuurien takana. Kun pienellä yrityksellä on parikymmentä riviä laskettavia päästöjä, ostettavista kertoimista syntyy pitkä lasku.

Karkeiden ilmaisten päästökertoimien käyttö voi aiheuttaa kaksinkertaisen poikkeaman – päästökertoimien panttaus vaikeuttaa pk-yritysten liiketoimintaa ja heikentää kilpailukykyä toimialasta riippumatta.

  1. Toimivat työkalut tuotava kaikkien ulottuville

Taulukkopohjaisia asioita yksinkertaistavia työkaluja lukuunottamatta markkinoilta ei löydy kohtuuhintaisia ja riittävän tarkkaa laskentaa mahdollistavia työkaluja. Näihin tarpeisiin vastaaminen on toistaiseksi jäänyt raportointi tarpeiden varjoon, josta vastaavat kalliit konsulttiyritykset. Kehittyneemmät työkalut eivät saavuta pk-yritysten rajallisia resursseja.

Ilmaisten käytettävien työkalujen tulisi mahdollistaa yritysten konkreettinen ilmastotyö. Yritykset tarvitsevat nykyaikaisia keinoja suunnitella, toteuttaa ja seurata päästövähennyksiin tähtääviä toimenpiteitä.

Sami Tornikoski, vastuullisuusjohtaja

close
KotiValmennusBlogHinnoitteluYhteystiedot
login
Kirjaudu sisään
how_to_reg
Rekisteröidy